lean2-erikoisnumero

Kirjoittajat: yliopettaja, TkT Tauno Jokinen, lehtori, TkT Matti Rahko, lehtori, TkT Kari-Pekka Heikkinen, lehtori Anu Tammela ja projektisuunnittelija Mira Kekkonen, Oulun ammattikorkeakoulu

Luo ilo, luot oppimisen. Luo välittäminen, luot yhteisön. Luo merkitys, luot tulevaisuuden.

Lean on toimintatapana vakiintunut, mutta Leanjohtajuus kaipaa lisää pohdintaa ja jäsentämistä. Tämä lehti on Lean-johtajuuteen keskittyvä erikoisnumero. Haluamme olla mukana etsimässä näköalaa uudenlaiseen johtajuusajatteluun, jonka keskeinen pyrkimys on kehittää Lean-periaatteisiin tukeutuvaa oppivaa organisaatiota koko henkilökunnan yhteisin ponnistuksin.

Lean näkyy tuotantojärjestelmissä erilaisina toimintoina, jotka voi ottaa käyttöön jossain toisessa ympäristössä jokseenkin sellaisinaan. Lean-toiminta on kuitenkin vain näkyvä osa Lean-kulttuuria, jonka luominen tapahtuu hitaasti pienin askelin. Lean-johtajuuden arvioiminen perustuu näin ollen sen tärkeimpään tulokseen – Lean-kulttuurin vahvistamiseen.

Lean-johtajuus on taitoa luoda Lean-kulttuuria.

Lean-johtajuus on taitoa luoda kestävää Lean-kulttuuria. Taito syntyy kokeilemalla, erehtymällä, onnistumalla ja harjaantumalla. Harjaantumisen myötä kehittyy ymmärrys siitä, mitkä keinot edistävät onnistumista ja mitkä johtavat huonoon lopputulokseen.

Strategisen johtamisen ja Hoshinsuunnittelun näköala

Yksi näköala Lean-johtajuuteen on strategisen johtamisen näköala. Kyky tarkastella asioita strategisesti tekee mahdolliseksi pitkän aikajänteen

tavoitteiden asettamisen ja toiminnan kehittämisen näitä tavoitteita kohti.

Lean-johtaminen tapahtuu aina jonkinlaisessa toimintaympäristössä, joka määrittää toiminnan tavoitteiden luonteen ja luo vaatimukset organisaation kyvykkyydelle. Tästä syystä esittelemme ensimmäisenä strategisen johtamisen erilaisia näkökulmia Lean-näkökulmaa painottaen.

Hoshin-suunnittelu on Lean-johtamiseen kiinteästi kuuluva toimintamalli, jonka avulla strategia ja organisaation avaintavoitteet jalkautetaan. Hoshin tarkoittaa kompassisuuntaa, eli Hoshin- suunnittelun avulla koko organisaation voimavarat saadaan ponnistelemaan yhdensuuntaisesti. Hoshin-suunnittelulle on tunnusomaista haastavat pitkän aikajänteen päämäärät ja näiden osittaminen selkeiksi toiminnan kehittämisen tehtäviksi.

Johtajuusteorioiden näköala

Johtajuutta on tutkittu useista eri näkökulmista. Näitä näkökulmia voidaan hyödyntää myös Leanjohtajuutta kehitettäessä. Aitojohtamisen teoria tarkastelee johtajuutta johtajan minuuden aitona

ja avoimena ilmentymänä, joka perustuu sisäistettyihin arvoihin ja myönteiseen psykologisen kyvykkyyteen.

Syväjohtamisen teorian ytimenä on vahvistaa johtajan kyvykkyyttä vaikuttaa toisiin ihmisiin huomioimalla ihmiset yksilöinä, tarjoamalla haasteita ja innostamalla ihmisiä sekä edistämällä organisaation keskinäistä luottamusta.

Tiimijohtajuus tarjoaa keinoja aktivoida koko organisaatiota ja vapauttaa organisaation kykyä olla itseohjautuva.

Myös johtamistaidot ovat osa johtajuutta. Organisaation kykyä saavuttaa päämääränsä edistää johdon kyvykkyys suunnitella toimintaa, asettaa tavoitteita, organisoida tarvittavat resurssit tavoitteiden savuttamiseen ja valvoa tavoitteiden saavuttamista.

Kulttuurin ja oppivan organisaation näköala

Lean-johtajuus on toimintaa, joka luo Lean-kulttuuria. Kulttuuri pyrkii säilyttämään asiat ennallaan. Johtajuuden tehtävä on uudistaa kulttuuria. Johtajuus ja kulttuuri ovat näin ollen jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa.

Johtajuuden ja kulttuurin vuorovaikutusta voidaan tarkastella myös systeemiajattelun näkökulmasta – voima synnyttää vastavoiman ja suuri voima synnyttää suuren vastavoiman. Kulttuuria on helpointa kehittää kiinnittämällä huomiota muutosvoiman luomisen lisäksi myös muutosta vastustavien voimien purkamiseen.

Lean-johtamisen perimmäinen tavoite on oppivan organisaation luominen. Oppivassa organisaatiossa oppiminen on jokaisen yksilön kasvamista osaavaksi ja arvokkaaksi työyhteisön jäseneksi. Johtajat ja esimiehet ovat tässä kasvuprosessissa suunnannäyttäjiä, valmentajia ja roolimalleja.

Lean-johtajuus on ihmisten kohtaamista sekä oppimisen ja osaamisen ilmapiirin ylläpitämistä enemmän kuin Leaniin liittyvän asiatiedon omaksumista.

Potkua-projekti

Lehden tavoitteena on jakaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman Potkua-hankkeen myötä syntynyttä tietoa ja kokemusta mahdollisimman laajalle yleisölle. Potkua-hanke on alkanut keväällä 2018 ja jatkuu vielä vuoden 2021 loppuun asti. Jo nyt voidaan sanoa, että hankkeen tavoitteet tullaan saavuttamaan. Hankkeessa on tähän mennessä ollut mukana noin 20 PKT-yritystä, ja uusia yrityksiä liittyy jatkuvasti mukaan hankkeeseen.

Potkua-hankkeelle on ollut todellinen tarve yrityksissä. Tämä käy ilmi siitä, kuinka innokkaasti yritykset ovat tulleet hankkeeseen mukaan. Lean-johtamista hyödynnetään, koska se parantaa tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Nämä parannukset ovat selkeästi nähtävissä hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä.

Tämän lehden artikkeleja laadittaessa on tavoiteltu sitä, että niitä voitaisiin mahdollisimman laajalti hyödyntää Lean-aiheisessa opetuksessa. Oulun ammattikorkeakoulun konetekniikan koulutusohjelmassa artikkeleita tullaan hyödyntämään perusopetuksessa, YAMK-opetuksessa, avoimen väylän opetuksessa ja yrityksille tarjottavassa täydennyskoulutuksessa. Yritykset voivat vapaasti hyödyntää aineistoa omissa koulutustilaisuuksissaan. Aineistoa saavat vapaasti hyödyntää myös muut opetusta tarjoavat toimijat.

Kiitämme hankkeen rahoittajia, hankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja kaikkia, jotka ovat olleet osallisina hankkeessa.